Heipä hei kaikki!

Kesä on ohi ja itse kukin on palannut omaan tahtiinsa takaisin Joensuuhun, opintojen ääreen. Alkamassa on lukukausi 09-10. Itselläni alkaa syksyllä gradun teko, eli haasteita ei tästä vuodesta tule ainakaan puuttumaan. Kommentaarihyllyn ääressä tulee varmasti vietettyä niin monta pitkää päivää, ettei postin kääntäminen teologisen lukusaliin ei olisi lainkaan huono ajatus. Vertaistuki ja monipuolinen liikkuminen ovatkin avainasemassa, jos ja kun aion selvitä syksystä ilman suurempia mielenterveydellisiä vinoutumia.

Syksyn myötä toinen kauteni Fideksen kirstunvartijana elikäs rahastovastaavana kääntyy ehtoopuolelle. Homma on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Nyt osaan tehdä tilinpäätöksen ja talousarvion ja muutenkin olen oppinut, miten yhdistyksen talous pyörii. Pesti on tuonut vaihtelua ja vastapainoa tenttiinluvulle ja olen päässyt vaikuttamaan Fideksen toimintaan.

Henkilökohtaisia hajoamisia hallituspestin aikana on tullut vastaan muutamia kertoja, liittyen pääasiassa kirjatilauksiin, tilinpäätökseen tai luvattuihin avustuksiin, joiden tilille saaminen on joskus ollut työn ja tuskan takana. Edeltäjäni toiminut Tuire kuitenkin ohjeisti minua aikanaan, että kyllä Luoja pitää huolen hulluistaan. Hulluja tahi ei, mutta kaikesta on aina lopulta selvitty voittajina.

Vaikka Fideksen kirstussa pohja pilkistää lanttien lomasta aika ajoin, on talous ollut viimeiset vuodet vakaalla pohjalla. Kiitos siitä kuuluu hallituksen visionääreille, erityisesti toimintavastaavana toimivalle Jukalle, jotka luovat rajallisella budjetilla erinomaista ja monipuolista toimintaa.

Tänäkin syksynä on luvassa monenlaista meininkiä. Millaista, se on kiinni myös sinusta. Fides on yhtä kuin jäsenensä ja siten Fideksen toimintakin sellaista mitä jäsenet toivovat. Lähde aktiivisesti mukaan, olitpa sitten fuksi, mallia -09, tai vanhempaa vuosikertaa.

Hyvää syksyä kaikille!

Matti, kirstunvartija

 

Kesä on mennyt ja kesäteologit ovat kotiutuneet Joensuuhun. Allekirjoittanut valloitti Etelä-Pohjanmaata jo toista kesää riparien ja sanajumalanpalvelusten muodossa.

Voisin hajota julkisesti kesäteologien majoituksesta:

1) Toimistohuone, jonne huoneen omista ryysää omilla avaimillaan kahdeksalta aamulla ja ihmettelee, kuka siellä ”on käynyt”,

2) Partioluola, joka haisee hiirelle,

3) Päiväkerhon varasto… ilmainen on ihana.

Tai voisin kertoa kauhutarinoita synttärikäynneistä (tytöttelyä, täriseviä kiinalaisposliinikahvikuppeja, kahviähkyä ja vaivautunut hiljaisuus) ja ehkä muistella lämmöllä sitä kuinka ”hienosti” seurakunnassa tieto kulkee (”niin kai sulle on kerrottu, että sulla on tunnin päästä se hartaus? Ai ei? No, kuitenkin se on”).  Sitten olisi vielä ne rippileirit, jossa äidin pikku kullanmuruista kuoriutuu lauma idiootteja, jotka valvovat yöt, nukkuvat oppitunnit ja joiden koko olemassaolon tarkoitus on tuottaa määrättömästi mahdollisimman kovaa ääntä.

Mutta tämän kaiken jokainen teologi jo tietääkin ja vastaavia kokemuksia voi jakaa Fideksen Foorumilla. 

Vähemmän teologit ehkä tietävät niinkin mystisestä toimesta kuin ”hallituksen varajäsen” – oikeastaan toimintavastaavan varajäsen.  Se tarkoittaa ainakin sitä, että harkitsee kotisoiton hankkimista toimintavastaavan puhelimeen ja jaksaa innostua sellaisista asioista kuin ”vihreä kermavaahto”, ”suohonlaulu”, ”tilavaraus” ja ”mulla olis sulle yksi homma…” Verkostoituminen ja kaiken mahdollisen delegoiminen seuraavalle taholle on avainasemassa. Kaiken kaikkiaan varajäsenyys on vallan mainio homma. Siinä pääsee hyvin mukaan hallituksen toimintaan (soluttautuminen sisäpiiriin), mutta ei joudu juurikaan kantamaan vastuun raskasta taakkaa. Itse tuota taakkaa jo kerran kanniskelleena toimintavastaavana voin todeta, että ei tämä huonompi homma ole, vaikka oman osansa kalenterista täyttääkin.

Ja tähän loppuun haluan vielä sanoa, että kaikkein parasta teologin elämässä on ystävistä ja kollegoista koostuva turvaverkko, joka kestää avautumista, lievittää koti-ikävää ja tarjoaa tarvittaessa myös leffa- ja kahviseuraa. Hallitus on myös eräänlainen teologin turvaverkko, joka huolehtii meidän edustamme.

Kiitos, nam.

Kesä on käynnissä ja ylläpito makoilee enimmäkseen Pielaveden seurakunnan laiturilla, mutta päivityksiäkin ilmenee. Tällä kertaa tekstivuorossa on varajäsen, jokapaikanhöylä, Jack-of-All-Trades, nakkifakiiri - Emmi.

_______________________________________

 

Tässä kun istuskelee järven rannassa kesätyöpaikkakunnalla, on hetki aikaa miettiä, mitä kaikkea viime lukuvuonna tuli tehtyä.

 

Muutaman yrityksen jälkeen pääsin lukemaan teologiaa A-linjalle, ja ilokseni huomasin opiskelijatoverini mukaviksi ja avoimiksi ihmisiksi. Jotenkin kummasti pääsi Fides Ostiensiksen syyskokouksessa käymään niin että meikäläiselle osui varajäsenen pesti. Miten niin kävi? Se pysyy arvoituksena allekirjoittaneelle.

 

No, mitäs varajäsenen pesti tarkoittaa. Ikuista orjuutta varsinaisten jäsenten alaisuuteen!!! Ei nyt sentään, mutta melkein. Käytännössä tein/teen hanttihommia niille hallituksen jäsenille, joilla on oikea pesti. Kuinka monesti kuulinkaan keskustelun avauksena: ” Emmi! Onkos sulla mitään tekemistä (silloin ja silloin)? Mulla ois sulle jobi.” Siinä sai sitten parhaansa mukaan yrittää immeisiä auttaa, ja minusta jotain hyötyäkin oli. Olihan?

 

Nyt kesäteologien hommien ohessa voin käyttää vapaa-aikani onneksi neuloen, lukien ja kuunnellen musiikkia. Ei siinä opiskelussakaan mitään vikaa, mutta päätin että otan tilaisuuden tullen rennosti, koska ensi lukuvuoden aikana tehtävä kandini saattaa hieman nostaa verenpainetta.

 

Tämä pikku teologi taitaa napata Seppäsen ”Kelttiläisillä poluilla” -kirjan kainaloon ja asettua nurtsille tutustumaan kelttipyhimyksiin.

 

Rentouttuvaa kesää toivottaen,

Keski-Suomeen kesäksi eksynyt savoalaislikka Emmi

 

Hallitus pyrkii esittäytymään sivulla tulevan kevään ja kesän aikana. Kirjoittamisen (ja samalla hajoamisen) aloittaa Fideksen sihteeri Johanna.

Heimoi! Johanna on nimi, Fideksen hallituksen sihteeri toimenkuva. Elikkä mie ikuistan hallituksen kokoukset pöytäkirjoiksi ja lainailen kyniä, jos joku niitä sattuu tarviimaan. Mie oon myös Fideksen Ilmestyksen päätoimittaja. Titteli on hieno, mutta tarkottaa käytännössä lähinnä sitä, että mie ideoin lehteä, pyydän ihmisiä kirjottamaan siihen ja sitten taitan sen. Se urakka on tältä vuodelta ohi, mutta täytyy sanoa, että opin jotain uutta – nyt tiedän, miksi Fideksen sihteeri vaihtuu vuosittain. Sain myös selville, miten viheliäistä on pdf-tiedostojen tuottaminen grafiikkaohjelmalla. Etenkin, kun en niitä ole koskaan aikaisemmin joutunut tekemään, eikä ole ketään, joka siinä osaisi neuvoa, sillä edes IT-alan yrityksessä työskentelevällä isoveljelläni ei ollut hyödyllisiä vinkkejä (eikä ATK-vastaavakaan osannut auttaa - toim.huom.). Mutta yritys-erehdys-uudelleenkäynnistys -menetelmällä tunnetusti oppii. Myös taittaminen itsessään oli uusi juttu – tähän asti en ole taittanut sanajp:n kaavaa monimutkaisempia tekeleitä. Lehti kuitenkin saatiin painoon ja miun päivittäinen kofeiinintarve väheni puoleen.

 

Mitäs muuta? Opiskelen teologiaa nyt toista vuotta A-linjalla. Yliopistossa on kolmas vuosi menossa, koska kävin tekee odysseukset humpan puolella ekana vuonna. Sieltä jäi kaiho kaunokirjallisuuteen ja siitä keskustelemiseen. Se paheni niin kovasti viime syksyyn mennessä, että tein sen lankesin alottamaan kirjallisuuden aineopintoja, joista ei näemmä ole kauheasti hyötyä teologian tutkintoja silmällä pitäen. Eikä enää osaa nauttia kevyestä kirjallisuudesta samalla tavalla kuin ennen, mutta ongelmansa kullakin. Toisaalta – joskus on kyllä kivaa lukea jotain semmosta, mitä ei koko ajan tartte analysoida.

 

Harrastan lenkkeilyä ja käyn kitaratunneilla. Soittotuntien tarkotus oli antaa riittävän perustaidot riparibiisien komppaamiseen, mutta nyt ne on lähteny lipsumaan huolestuttavasti klassisen puolelle. Tykkään kirjotella sillon tällon vähän sitä sun tätä. Olen mukana Joensuun seurakunnan nuorisotyön avustajatiimissä, sekä porukassa, joka pyrkii alottelemaan KRS:n opiskelijatyötä Joensuussa. Olen niitä ihmisiä, joille kevätaurinko antaa energiaa, joten olen erityisesti keväällä valtaosan aikaa hyvällä tuulella.